Alustatalousekosysteemin syntymisen kriittiset menestystekijät

Usein ajatellaan virheellisesti, että ekosysteemit alkavat muodostua jonkun kiinnostavan asian ympärille vähän kuin itsestään. Ekosysteemi ei synny sattumalta, vaan se on synnytettävä. Sen vuoksi DigiOnessakin pohdittiin jo heti hankkeen alkuvaiheessa sitä, miten DigiOne-ekosysteemi saadaan aidosti ja oikeasti syntymään kehitettävän palvelualustan ympärille.

DigiOne-alustatalousekosysteemin syntymiseksi on tunnistettu jo heti hankkeen alkuvaiheessa muutamia kriittisiä menestystekijöitä. Vuosien varrella ymmärrys on lisääntynyt ja käsitys on vahvistunut entisestään. Tässä kirjoituksessa avaan tämän hetkisiä ajatuksiani kriittisistä menetystekijöistä ja niiden merkityksestä onnistumiseksi.

1) Luottamus DigiOne-ekosysteemiin ja sen syntymiseen

Kun ollaan tekemässä jotakin suurta muutosta, niin aina tulee väkisinkin vaikeita hetkiä. Matkaan tulleista isoistakin haasteista huolimatta, on ollut hienoa huomata, että mukana olevien kuntien ja Kuntien Tieran avainhenkilöillä on säilynyt luottamus siihen, että olemme edelleen oikeaan suuntaan matkalla. Erittäin kriittistä onnistumiselle on ollut se, että haastavissakin tilanteissa on kyetty luottamuksellisessa ja hyvässä yhteistyössä löytämään uusia ja luovia tapoja ratkaista asioita. On ollut uskomattoman hienoa huomata, kuinka mukana olevien kaupunkien johto, ohjausryhmä, johtotiimi ja kymmenet eri työryhmät ovat sitoutuneet yhteiseen visioon ja tavoitteisiin pitkäjänteisesti.

Alustan operaattorina toimiva Kuntien Tiera toimii neutraalina tahona kaikkien kaupallisten toimijoiden näkökulmasta. Ekosysteemin yhteiset pelisäännöt luovat luottamusta ekosysteemin onnistumiselle ja uskoa siihen, että kukin toimija voi myös pitkällä juoksulla hyötyä ekosysteemistä. Mitä suuremmaksi DigiOne-ekosysteemi kasvaa, sitä enemmän yhteiset toimintatavat luovat vakautta ja luottamusta yhteistyöhön.

2) Kriittisen massan mukaan saaminen ekosysteemiin mukaan

Jo heti alkuun ymmärsimme, että ekosysteemiin tulee saada pitkällä aikajänteellä mukaan riittävästi sekä koulutuksen järjestäjiä että palveluntuottajia, jotta ekosysteemi voi aidosti syntyä. Merkittävä määrä koulutuksen järjestäjiä houkuttelee alustalle uusia yrityksiä ja useat samaan kokonaisuuteen integroidut palvelut puolestaan houkuttelevat mukaan uusia koulutuksen järjestäjiä.

Lyhyellä jänteellä ekosysteemin kasvattaminen ja laajentaminen onkin sitten ollut kinkkisempi asia ratkaistavaksi. Mitä enemmän toimijoita on aluksi mukana, sitä haastavammaksi viestintä, koordinaatio ja eteneminen käy. Sen vuoksi mekin olemme joutuneet aluksi rajoittamaan ekosysteemiin mukaan tulevia tahoja, jotta onnistuminen ei vaarannu. Odottavan aika on tietysti aina pitkä, mutta maltti on valttia tässäkin asiassa. Tavoitteena edelleen on, että kaikki halukkaat koulutuksen järjestäjät ja palveluiden tuottajat voivat tulla mukaan vaiheittain.

On selvää, että ekosysteemin jokaisen osapuolen on koettava saavansa ekosysteemistä hyötyä, sillä muutoin ne ei tule mukaan. Tämä koskee luonnollisestikin yrityksiä ja koulutuksen järjestäjiä, mutta myös käyttäjiä. Vaikka meillä käyttäjät tulevat tavallaan annettuna, niin siitä huolimatta käyttäjien mukaan ottaminen jo suunnittelu- ja päätöksentekovaiheessa on erittäin kriittistä, jotta heidät saadaan sitoutumaan yhteiseen tekemiseen ja ottamaan omakseen syntyvät uudet palvelut. Meillä DigiOnessa on ollut mukana yli viisisataa oman alansa ammattilaista, kuten opettajia, oppijoita, rehtoreita ja koulusihteereitä.

3) Strategisesti oikea ajankohta

Jos tutkii vaikkapa Spotifyin tai BookBeatin historiaa, niin onnistumisen näkökulmasta ratkaisevaa on ollut strategisesti oikea aika. Käyttäjillä on ollut tarve käyttää palvelua ja toisaalta teknologia (esimerkkien tapauksessa verkko- ja puhelinteknologia) on tukenut sellaisten palveluiden kehittämistä ja kehittymistä, joita käyttäjät haluavat käyttää.

Myös DigiOnen näkökulmasta juuri nyt oikea hetki. Koulutuksen järjestäjät ovat kokeneet, että digitalisaatiota ei ole pystytty hyödyntämään riittävän hyvin koulutuksen järjestämisessä ja toisaalta palveluiden käyttäminen on esimerkiksi opettajille liian hankalaa. Siten uusille palveluille on ollut käyttäjien näkökulmasta todellinen tarve olemassa jo pitkään. Jos taas miettii teknologianäkökulmaa, niin teknologia on ollut kyllä olemassa, mutta vasta viime vuosina on kehittynyt riittävä osaaminen ja ymmärrys esimerkiksi alustatalouden tai avoimien rajapintojen mahdollisuuksista.

Itse uskon, että Suomella olisi erittäin hyvät mahdollisuudet olla maailman huipulla, kun puhutaan alustataloudesta, joissa julkiset ja yksityiset toimijat toimivat yhdessä. Kun julkisen datan jakamisen ymmärrys aletaan ymmärtää entistä paremmin tutkimuksen, tuotekehityksen ja kansallisen tiedolla johtamisen tasolla, niin alustatalousymmärrys tulee olemaan arvossa arvaamattomassa. Tähän liittyvän lainsäädännön muutostarpeisiin on vähitellen herätty ja se toivottavasti myös viitoittaa tietä kohti reilumpaa ja avoimempaa alustataloutta. 

4) Tehokas toimeenpano ja tulosten syntyminen

Viimeisenä tärkeänä kohtana on se, että toimeen oikeasti tartutaan ja tuloksia myös syntyy. Meillä suomalaisilla on hieman pahana tapana suunnitella ja suunnitella, asettaa erilaisia komiteoita pohtimaan. Samaan aikaa pohditaan, miksi julkinen kehittäminen on hidasta ja maksaa niin paljon.

DigiOnessa on pyritty siihen, että ohjausmalli ja toimintatavat olisivat mahdollisimman ketteriä. Virheiden pelko luo usein turhaa byrokratiaa ja varmistuksen varmistukset vievät turhaa aikaa. Sen vuoksi meillä on pyritty luomaan kulttuuri, jossa keskitytään päämäärään ja hyväksytään se, että virheitä myös sattuu matkan varrella. Virheellisiä päätöksiä ei saa pelätä, vaan on ymmärrettävä, että kun virhepäätöksiä tehdään, niin virheellisen päätöksen voi korjata uudella päätöksellä. Epävarmuuden sieto ei ole helppoa, mutta sitäkin on harjoiteltu moneen otteeseen matkan varrella.

Resurssien suunnittelu on jatkuvaa tasapainoilua ajan ja käytettävissä olevan budjetin näkökulmasta. Haasteena on, että resurssit ei riitä mutta toisaalta liian suuri organisaatio kangistaa tekemistä ja vaikeuttaa viestintää. Toteutus on pyrittävä tekemään ketterin menetelmin ja minimi tuote ajattelulla (MVP), jotta ensimmäiset tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti. On jatkuvasti priorisoitava tekemistä ja tekemisestä saatavia hyötyä.

Ekosysteemi laajenee

Sikäli mielenkiintoista, että nämä kriittiset menestystekijät tunnistettiin jo vuonna 2019, kun DigiOne-alustatalousekosysteemi oli vasta ajatuksen tasolla. Ajatus hankevuosien varrella ei ole juurikaan muuttunut, enneminkin ehkä jalostunut entisestään. Usko DigiOneen syntymiseen oli silloin vahva. Lopputulema ylitti jopa reippaasti asetetut tavoitteet! Vuosina 2020–2021 Vantaa sai neuvoteltua mukaan kuusi uutta kaupunkia. Nyt DigiOnessa mukana olevat kunnat muodostavat jo yli 25 % Suomen väestöpohjasta ja uusien kuntien mukaan tulosta neuvotellaan. Palvelukehityksessä on välillisesti tai alihankinnan kautta ollut mukana kymmenkunta yritystä ja tavoitteena on ottaa uusia yrityksiä mukaan mahdollisimman pian.

Usko ekosysteemin kasvamiseen on vahva. Tulevina vuosina tavoitteenamme on saada mukaan kymmeniä, jopa satoja uusia yrityksiä ja uusia koulutuksen järjestäjiä!