Digipolku-hanke – digitaitojen yhteiset oppimispolut

Digipolku-hanke on Opetushallituksen rahoittama hanke, jossa ovat mukana kaikki DigiOne-kunnat.  Avustuksen tarkoituksena on esi- ja perusopetuksen digitalisaation kokonaisvaltainen edistäminen ja innovatiivisten opetuskäytäntöjen kehittäminen.

Hanke käynnistyi marraskuussa 2021 kuntien edustajien tapaamisella ja päättyy heinäkuussa 2023. Hanketta koordinoi kaksi osa-aikaista koordinaattoria, jotka vastaavat käytännön järjestelyistä, talouden seurannasta ja tiedottamisesta. Hankkeen toiminnan suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa hankkeen koordinaatioryhmä, jossa on mukana hankekoordinaattoreiden lisäksi kuntakoordinaattorit jokaisesta kunnasta. Koordinaatioryhmä kokoontuu säännöllisesti ja se linjaa hankkeen yhteisistä toimintalinjoista, suunnittelee hankkeen prosessit ja koulutukset ja jakaa hyviä käytäntöjä kuntien välillä.

Kuntakoordinaattoreiden vastuulla on Digipolku-hankkeen paikallinen koordinointi. Kunnissa on perustettu Digipolku-hankkeen TVT-OPS-tiimit, joiden tehtävänä on ideoida ja kehittää perusopetukseen oppimispolkuja ottaen huomioon Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma. Sen tarkoituksena on lasten ja nuorten medialukutaidon, tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen sekä ohjelmointiosaamisen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Digipolku-hankkeessa jaetaan materiaalia, tietoa ja hyviä käytänteitä, jotta kuntien ei tarvitse tehdä päällekkäistä työtä. Hankkeessa mukana olevien kuntien nykyiset TVT-osaamisen kuvaukset, oppimispolut ja TVT-strategiat ovat hankkeen yhteistä pääomaa tukien kehittämistyötä. Kuntakoordinaattorin tärkeänä tehtävänä on tuoda TVT-OPS-tiimeissä tehtävän työn tuloksia koordinaatioryhmän tietoon.

Opetuksen suunnittelu -palvelun testaus ja pilotointi

Digipolku-hankkeessa yhtenä isona tavoitteena on DigiOnen Opetuksen suunnittelu -palvelun pilotoinnin suunnittelu ja koordinointi kaikissa DigiOne-kunnissa. Opetuksen suunnittelu -palvelun tuoteomistaja Markus Humaloja johtaa palvelun kehitysryhmää, jossa on mukana joka kunnasta pääsääntöisesti opettajataustaiset edustajat. Osa kehitysryhmäläisitä on ollut mukana jo keväällä 2021 palvelun määrittelytyössä ja lisäksi mukana ovat Digipolku-hankkeen hankekoordinaattorit, jotka varmistavat saumattoman yhteistyön Digipolku-hankkeen ja DigiOnen välillä.

Opetuksen suunnittelu -palvelun kehitysryhmä työskentelee säännöllisesti koko pilotoinnin ajan ja se vastaa käyttäjätestauksesta. Kehitysryhmä täydentää ja tarkentaa määrittelytyön pohjalta saatuja vaatimuksia ja testaa niiden toimivuutta. Ryhmän vastuulla on myös antaa lopullinen hyväksyntä sille, että toimittaja on tehnyt vaatimusten mukaiset ominaisuudet ja toiminnot palveluun. DigiOnessa on mukana yhteensä 25 perusopetuksen pilottikoulua kaikista DigiOne-kunnista, ja näissä kouluissa tapahtuvien palvelua koskevien pilotointien valmistelu on myös tärkeä osa kehitysryhmän työskentelyä.

Pedagogisten tukihenkilöiden tärkein rooli on auttaa kouluja pedagogisen toimintakulttuurin muutoksessa, joka väistämättä on edessä jokaisessa DigiOne-kunnassa.

Digipolku-hankkeen yhtenä tavoitteena on kouluttaa jokaiseen kuntaan pedagogiset tukihenkilöt, joiden tehtävänä on olla pilotoivien koulujen opettajien tukena Opetuksen suunnittelu -palvelun pilotoinnissa. Heidän tärkein roolinsa on auttaa kouluja pedagogisen toimintakulttuurin muutoksessa, joka väistämättä on edessä jokaisessa DigiOne-kunnassa. Jotta pilotointi onnistuisi jokaisessa kunnassa mahdollisimman hyvin, on suunnittelussa kiinnitettävä huomiota erilaisiin pilotointiin ja käyttöönottoon vaikuttaviin tekijöihin.

Pilotoinnin merkitys toiminnan muutoksen onnistumiseen

DigiOnen kaltaisten digitaalisten oppimisen ekosysteemien pilotoinnista ja käyttöönotosta on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa maailmanlaajuisesti. Enemmän tietoa löytyy esimerkiksi erilaisten potilastietojärjestelmien käyttöönotoista, joita on määrällisesti paljon ja tutkittu selvästi enemmän. Luonnollisesti nämä eivät ole yhteismitallisia kokonaisuuksia keskenään, mutta yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin niin paljon, että esimerkiksi monia näihin järjestelmiin liittyviä teorioita ja malleja kannattaa tarkastella myös Opetuksen suunnittelu -palvelun pilotointia suunniteltaessa.

Usein tällaisten järjestelmien pilotoinnin ja käyttöönoton viitekehyksenä toimii ns. sosiotekninen teoria, jossa sosiaalinen järjestelmä (ihmiset, organisaatio) ja tekninen järjestelmä (teknologia, työskentely- ja toimintatavat) pyritään yhdistämään yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Pelkästään teknologiaan keskittyminen käyttöönottoprosessissa olisi suuri virhe, sillä joidenkin tutkimusten mukaan käyttöönoton epäonnistuminen johtuu itse teknologian heikkoudesta vain noin 20 prosentissa käyttöönotoista [1]. Sen sijaan hyvällä muutosjohtamisella on erittäin suuri vaikutus käyttöönoton onnistumiseen [2]. Tämän vuoksi pedagogisten tukihenkilöiden rooli palvelumme pilotoinnissa ja käyttöönotossa on erittäin tärkeä ja merkittävästi muutakin kuin pelkästään teknisenä tukena toimimista.

Hyvällä muutosjohtamisella on erittäin suuri vaikutus käyttöönoton onnistumiseen.

Opettajat tulevat olemaan DigiOne-alustaa työkseen käyttävistä käyttäjäryhmistä suurin. DigiOnen palveluista juuri Opetuksen suunnittelu -palvelu tuo opettajien tämänhetkiseen pedagogiseen toimintakulttuuriin suurimman muutoksen. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että pilotointi ja käyttöönotto hoidetaan kaikissa DigiOne-kunnissa niin hyvin kuin suinkin on mahdollista. Myös pilotoinnin suunnittelussa ja koordinoinnissa tehty kuntien yhteistyö mahdollistaa hyvien toimintatapojen löytymisen ja jakamisen jo pilotointivaiheessa ennen varsinaista käyttöönottoa. Syksyllä 2023 tapahtuva koko DigiOne-palvelukokonaisuuden pilotointi ja käyttöönotto tulee olemaan valtava ponnistus kaikille mukana oleville DigiOne-kunnille. Silloin Digipolku-hankkeessa kehitetyt toimintatavat ja hankkeessa saadut tulokset ovat hyvin tärkeässä roolissa edesauttamassa käyttöönoton onnistumista.

Viitteet:

[1] Aarts, J & Peel, V., 1999. Using a Descriptive Model of Change when Implementing Large scale Clinical Information Systems to Identify Priorities for Further Research. International Journal of Medical Informatics, Nro 56, s. 43–50.

[2] Lau, F., Kuziemsky, C., Price, M., & Gardner, J., 2010. A Review on Systematic Reviews of Health Information System Studies. Journal of the American Medical Informatics Association, Nro 17(6), s. 637–645.