Ei oppi ojaan kaada

Yhteistyö DigiOnen kanssa on opettanut meille paljon. Paljon enemmän kuin osasimme edes kuvitella. Luulimme aluksi yhteistyön olevan puhtaasti koodaamista, mutta päädyimmekin luomaan täysin uudenlaisen digitaalisen prosessin opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen.

Juuret

Alfons Educationin juuret ulottuvat vuoteen 2017, jolloin kehitimme yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Äidinkielen opettajien liiton kanssa suomen kielen ja kirjallisuuden oppimisympäristö Älyn. Äly sai valtavan hyvän vastaanoton kaikkialla Suomessa. Tämä loi pohjan koko meidän tulevaisuuttamme varten. Alfons Educationin taival oli alkanut. Halusimme luoda kokonaisvaltaisen ja maailman parhaan oppimisympäristön kaikkien opettajien ja opiskelijoiden käyttöön.

Kohti tulevaisuutta

Koronan aikana aloimme miettiä, kuinka voisimme hyödyntää osaamistamme parhaiten jatkossa. Perustimme emoyhtiölle tytäryhtiön Alfons Educationin, jonka tehtävänä on kehittää oppimiseen liittyvää teknologiaa. Väistämättä päädyimme ajattelemaan asioita startup-yhtiön tavoin ja aloitimme vastikään perustetussa Helsinki Education Hubin yrityshautomossa. Tapasimme paljon eri opetusalan toimijoita sekä pääomasijoittajia, joilta saimme palanen kerrallaan ymmärrystä, miten opetusalalle suunnattuja tuotteita kehitetään ja markkinoidaan.

Emme kuitenkaan olleet tyytyväisiä kaikkeen kuulemaamme. Monet käsitykset poikkesivat siitä, miten itse koemme olevan parasta sekä meille että suomalaisen opetuksen kehittämiselle. Päätimme pian, ettemme suuntaa ulkomaille, vaan meidän tehtävänämme on kehittää nimenomaan paikallista digitaalista opetusta. Suomi todella on opetuksen kärkimaa, joten miksi täältä ei voisi tulla myös maailman parhaita digitaalisia tuotteita opetuskäyttöön?

Post-covid

Korona-aika pakotti jokaisen opettajan omaksumaan etäkoulutusmetodit lennosta. Opetuksen digitalisaatiosta oli toki puhuttu norsunluutorneissa, mutta oliko tähän olemassa testattuja ja hyväksi havaittuja valmiita prosesseja opettajille? Väittäisin, että ei ollut. Jokainen opettaja, koulu ja kunta joutuivat kohtaamaan digitalisaation pakotettuina. Penetraatio oli varmastikin sataprosenttinen, kunnes palattiin takaisin luokkahuoneeseen kohtaamaan opiskelijat oikeassa ympäristössä.

Meille tämä tilanne on näyttäytynyt siltä, että pakkodigitalisaation aikana on omaksuttu sekä hyviä että myös huonoja tapoja digitaaliseen opetukseen. Kerran käyttöönotettua tapaa on vaikea muuttaa jatkuvan kiireen edessä, vaikka parempia ratkaisuja olisikin tarjolla. Yritimme päästä kertomaan ratkaisustamme opettajille, mutta vastaukset olivat järjestään”“mutta kun meillä on jo tämä classroom”. Myös erinäiset tahot jatkuvasti kyselivät meiltä hieman ivallisesti ”mikä teidät erottaa Googlesta tai Moodlesta”. Tähän oli vaikea vastata, vaikka samaan aikaan tiesimme ohjelmistomme sisältävän uniikkeja suomalaiseen opetukseen tarvittavia ominaisuuksia ja vieläpä helppokäyttöisessä ympäristössä.

Jääräpäiset koodarit

Jatkoimme ympäristön kehitystä jääräpäisesti, koska uskoimme vankasti pystyvämme ennen pitkää kehittävämme sellaisia ratkaisuja, jotka todennetusti säästävät opettajien aikaa ja johtavat parempiin oppimistuloksiin.

Olemme olleet alusta alkaen kuulolla DIgiOnen suhteen. Aluksi keskustelu DigiOnen ympärillä tuntui pyörivän niin ylätasolla, ettemme aivan ymmärtäneet sen suhdetta omaan ratkaisuumme. Pidimme kuitenkin itsemme tietoisena ja uskoimme siihen, että hyvät digitaaliset järjestelmät sekä niihin varta vasten suunniteltu työnkulku tulee helpottamaan ja parantamaan koko opetushenkilöstön elämää.

DigiOne herää henkiin

Taisi olla noin vuosi takaperin, kun DigiOne yllätti kaikki isot ja pienemmät palveluntarjoajat ilmoittamalla rajapinnan avaamisesta kaikkien halukkaiden käyttöön. Olimme tätä jo odottaneetkin, koska DigiOne sijoittuu alan ohjelmistoissa enemmän hallinnon järjestelmäksi, kuin opettajan päivittäisen opetustyön järjestelmäksi.

Koska meillä oli riittävä tekninen osaaminen ja ketteryys, päätimme lähteä heti mukaan rajapinnan kehitystyöhön yhdessä DigiOnen pedagogisten asiantuntijoiden kanssa. Tämä oli näin jälkeenpäin katsottuna paras päätös mitä olemme tehneet. Ymmärrän myös, että alan isot toimijat jättäytyivät tässä vaiheessa pois, koska sopimusasiat olivat keskeneräisiä.

Ei pelkkää koodaamista

DigiOnen Maarit Nyqvist pyysi meiltä alkuun arviota työmäärästä rajapintaan liittymiselle. Katsoimme asiaa puhtaasti tekniseltä näkökantilta ja tutustuimme käytössä olevaan OneRoster-tietomalliin. Arvioimme, että meiltä kuluu noin 100 työtuntia siihen, että data saadaan liikkumaan meidän alustaltamme DIgiOneen. Jälkeenpäin katsottuna on huvittavaa, kuinka pieleen arvioimme rajapintaan liittyvät kehitystyöt. Lopullinen tuntimäärä tulee päätymään noin 600 työntuntiin. Näiden lisäksi on kertynyt myös paljon sisäisiä suunnittelutunteja. 

Tuntien ylittyminen johtui lähes täysin siitä, että projekti vaati paljon yhteistä suunnittelua, kuinka DigiOnesta sekä palveluntarjoajan ratkaisusta saadaan rakennettua kokonaisvaltainen ekosysteemi, ei vain pientä palaa siitä. Meidän piti pohtia mitä työvaiheita opettaja tulee tekemään DigiOnen päässä ja miten opettajan työnkulku jatkuu saumattomasti oppimisympäristön puolelle ja miten oppimistulokset päätyvät takaisin DigiOneen koherentissa muodossa ja taas eteenpäin huoltajille sekä hallinnolle jatkojalostettavaksi. Voin vakuuttaa, että käytimme jokaisen mahdollisen aivonystyrän tätä miettiessämme. Ilman DigiOnen omaa Markus Humalojaa ja hänen tietämystään ratkaisustamme olisi tullut torso.

Suurin opettajan elämää koskettava uudistus tulee olemaan paikallisten opetussuunnitelmien tuominen ”iholle” suunnittelusta arviointiin. Hallinnollinen suunnittelu tapahtuu DigiOnessa, josta tiedot siirtyvät saumattomasti palveluumme, jolloin opetussuunnitelman mukainen opetus on mahdollista kaikille opettajille tasapuolisesti. Tavoitteet, sisällöt ja kriteerit ohjaavat opettajan opetustyötä ja ne seuraavat arjessa mukana arviointeihin. Arvioinnit tapahtuvat osittain automaattisesti ja opiskelijoiden osaamistaso voidaan todentaa ensimmäistä kertaa koskaan aukottomasti. Arviointidata siirretään automaattisesti takaisin DigiOneen huoltajien nähtäville ja arkistoitavaksi. Opettajan työnkulku on täysin saumatonta ja tarjolla on ensimmäistä kertaa kokonaisvaltainen ekosysteemi opettajalle opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Ymmärrämme samanaikaisesti, että opetussuunnitelmien tuominen lähemmäksi opettajien arkea tarvitsee myös uutta pohdintaa kouluissa. Voimme kysyä itseltämme, kuinka järjestelmällisesti opetussuunnitelmia on aiemmin noudatettu, jos tätä ei ole pystytty millään tavoin aiemmin todentamaan? Tämä on aiemmin ollut opettajan sekä oppimateriaalikustantajien vastuulla tietysti.

Tulevaisuuden mahdollisuudet

Pystymme jatkossa siis saumattomasti todentamaan opetussuunnitelmien toteutumisen ja niihin sidottujen oppimateriaalien ja oppimistulosten keskinäisen tuloksen. Tämä avaa täysin uusia mahdollisuuksia opetusjohdon sekä Opetushallituksen tiedolla johtamisen työkalupakkiin. Tämä kannattaa ehdottomasti nähdä mahdollisuutena, ei pelottavana asiana.

Dataa voidaan kerätä kahdella eri tavalla. Pakottamalla käyttäjä syöttämään opetustyönsä ohella tietoa käsin eri järjestelmiin tai se voidaan toteuttaa opettajan aikaa säästäen automatisoidusti. Me noudatamme tuota jälkimmäistä keinoa. Tärkein tehtävämme onkin tuoda ratkaisuja opettajille ja säästää heidän kallisarvoista aikaansa.