Ketterin askelin kohti toimivia ratkaisuja

Harri Luttinen

Harri Luttinen

Espoon kaupungin Kasvun ja oppimisen toimialan digikehittämispäällikkö
DigiOne-hankkeen ohjausryhmän jäsen

Lähikuva käsistä ja Rubikin kuutiosta. Kuvan taustalla tussitaulu, jossa paljon muistilappuja.

Julkisen puolen tietojärjestelmähankinnat ylittävät säännöllisesti kansallisen uutiskynnyksen ja valitettavasti varsin harvoin uutiset ovat positiivisia. Milloin pettää aikataulu, milloin järjestelmä osoittautuu odotettua kalliimmaksi ja milloin taas järjestelmän käytettävyys ei ole sitä mitä odotettiin. Laajojen ohjausjärjestelmien määrittelytyö perinteisellä vesiputousmallilla on haastavaa. Ei siis voi sanoa yksittäistä syytä, miksi lopputuloksissa on edellä mainitun kaltaisia tuloksia.

Voisiko ketterä kehittäminen sopia myös julkiselle puolelle laajemmin, ja mitä se vaatii siihen lähteviltä organisaatioilta? Ketterä kehittäminen on yleistynyt julkishallinnon organisaatioissa, ja ketteriä menetelmiä hyödynnetään myös DigiOne-hankkeen kehittämistyössä. Onnistuminen ketterässä kehittämisessä vaatii kuitenkin tiettyjen asioiden huomioimista.

Lähtökohta on ymmärtää, mitä kehittämisellä tavoitellaan ja mitä komponentteja järjestelmä vaatii. Tavoite ei kuitenkaan ole määrittää toteutettavaa järjestelmää kokonaisuudessaan ennen kehitystyön alkua. Määritystyö jatkuu ja tarkentuu koko ajan työn edistyessä. Tämä luonnollisesti asettaa jonkin verran haasteita budjetille. Eri komponenttien vaatima kehitystyö voi osoittautua ennakoitua laajemmaksi, mikä voi maksaa enemmän. Samoin työmäärien muuttuminen työn edetessä voi vaikuttaa myös aikatauluun.

Osallisuus ja sitoutuminen ketteryyden perustana

Ketterän kehittämisen hyödyt näkyvät esimerkiksi siinä, että tietoa käyttäjien toiveista ja käyttäjäpalautetta jo kehitetyistä toiminnallisuuksista saadaan koko kehitysprosessin ajan. Kehittäjätiimi pystyy näin ollen tekemään nopeitakin ratkaisuja palautteen perusteella.

Ketterän kehittämisen menetelmät vaativat osallistujaorganisaatioilta vahvaa sitoutumista koko kehitysprosessiin, pieniä ja suurempia päätöksiä tehdään jokaisessa sprintissä. Kehityshankkeen tulee miettiä tarkasti, kuinka kaikki saadaan osallistettua siten, että kehittäjätiimi saa kaipaamansa linjaukset, ja toisaalta käyttäjäorganisaatio saa esitettyä toiveensa.

Ketterän kehittämisen menetelmät vaativat osallistujaorganisaatioilta vahvaa sitoutumista koko kehitysprosessiin.

Priorisoimisen jalo taito tulee tutuksi kaikille ketterän kehittämisen projektiin osallistujalle. Ensimmäisessä vaiheessa tavoitellaan MVP (minimum viable product) -tuotetta, joka tyydyttää asiakkaiden perustarpeet ja jota jatkokehitetään kokemuksien ja palautteen perusteella. Ketterän kehittämisen ydin on siinä, ettei pyritä kerralla tavoiteltavan vision mukaiseen lopputulokseen, vaan mennään sitä kohti pala palalta. Tästä syystä mukana olevien organisaatioiden tulee osata unohtaa vesiputousmallin mukainen lopullisen tahtotilan ajattelu ja sen sijaan pilkkoa järjestelmä ydintoiminnallisuuksiin, joita ilman järjestelmä ei toimi ja toiminnallisuuksiin, jotka voidaan lisätä myöhemmin parantamaan toiminnallisuutta sekä käytettävyyttä.

Digione-hankkeessa kehitetään palveluita ketterän kehittämisen menetelmin. Hankkeen ja kehittäjäkuntien asiantuntijoilta saadut näkemykset jalostetaan käyttötapauksiksi, joiden perusteella tällä hetkellä Tieran, Goforen ja Alfamen asiantuntijoista muodostuvat tekniset kehitystiimit rakentavat palveluita. Vaikka työ on vielä alussa ja matka pitkä, niin ensimmäisiä DigiOnen versioita on jo päästy hypistelemään.


Kirjoittajasta

Harri Luttinen on Espoon kasvun ja oppimisen toimialan digikehittämispäällikkö ja toimii DigiOne-hankkeessa ohjausryhmän jäsenenä. Koulutukseltaan hän on filosofian maisteri ja on tehnyt urallaan töitä niin pedagogiikan kuin digitalisaation parissa. Harri uskoo, että digitaalisten palveluiden kehittäminen ja yhteensovittaminen auttaa meitä rakentamaan yhtenäistä kasvun ja opin polkua. Hän näkee tärkeänä, että kunnat ovat ottaneet omistajuutta palveluiden kehittämisessä, mistä DigiOne ja eVaka ovat hyviä esimerkkejä.

Blogikirjoitukset

Ajankohtaista