Lasten oikeudet keskiöön – lapsivaikutusten arviointi DigiOnessa

DigiOne-hankkeen alkumetreillä heräsi ymmärrys siitä, että olemme valmistelemassa laajaa muutoshanketta. YK:n lasten oikeuksien sopimus velvoittaa harkitsemaan lapsia koskevassa päätöksenteossa ensisijaisesti lapsen edun. DigiOnessa lapsinäkökulman tuominen tarkasteluun on ollut perusteltua, sillä palveluilla ja monilla hankkeessa tehtävillä päätöksillä on ennakoitu olevan laajoja vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Tästä syystä lapsivaikutusten arvioinnin tekeminen koettiin tärkeäksi.  

Lapsivaikutusten arvioinnin (LAVA) tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida hankkeessa tehtävien päätösten, toimenpiteiden ja ratkaisujen vaikutuksia lapsiin, lasten asemaan sekä lasten oikeuksien toteutumiseen. Arvioinnin kohteena olivat myönteisten vaikutusten ohella myös mahdolliset kielteiset vaikutukset, jotta niitä voidaan ennakoida ja estää. Lapsivaikutusten arviointia tehtiin sekä hanketasoisesti että palvelukohtaisesti. Hankkeen myöhemmissä vaiheissa arviointi ulotetaan osittain myös yksittäisten palveluiden toiminnallisuuksiin. 

Arviointiprosessi alkoi keväällä 2021 ja jatkuu dokumentoinnin muodossa vielä syksyn mittaan. Arviointia varten koottiin työryhmä, jossa oli edustus kaikista DigiOnen kehittäjäkunnista ja Kuntien Tierasta. Ulkopuolisena sparraajana toimi Ira Custódio Lastensuojelun Keskusliitosta. Työryhmän kokoontumisten ja työpajojen lisäksi järjestettiin asiantuntijaraati, jonne kutsuttiin lasten parissa työskenteleviä monialaisia osaajia kunnista ja keskeisistä sidosryhmistä. Kutsuttujen joukossa oli myös vanhempainyhdistyksen edustaja. Lisäksi arvioinnin aikana käytiin vuoropuhelua hankkeen teknisen kehitystiimin kanssa etenkin DigiOne-palvelualustaan kohdistuvista vaatimuksista ja niiden toteuttamisesta.

Moninaisten tarpeiden huomiointi tukee yhdenvertaisuuden toteutumista

Lapsivaikutusten arvioinnin aikana vahvistui ymmärrys siitä, että DigiOnen tärkeänä arvona on tukea yhdenvertaisuuden toteutumista. Kehitystyön eri vaiheissa huomioidaan käyttäjien moninaiset tarpeet sekä lasten kehittyvät valmiudet. Palvelun tulee olla saavutettava ja helposti käytettävä kaikille lapsille, nuorille ja huoltajille riippumatta heidän taustastaan ja lähtökohdistaan. Palvelualustan ja käyttöliittymän kehitystyössä on otettava huomioon mm. käyttäjien erilaiset kognitiiviset ja motoriset kyvyt sekä digitaalisen palvelun käyttöön liittyvät muut rajoitteet. Mikäli palvelu ei ole saavutettava kaikille, se ei hyvistä tavoitteista huolimatta vähennä eriarvoisuutta, vaan voi pahimmillaan jopa lisätä sitä.

Työryhmässä tunnistettiin tiettyjä käyttäjäryhmiä ja heidän erityistarpeitaan sekä luotiin menettely, jolla varmistetaan vaadittavat toimenpiteet alustan ja omien palveluiden kehitystyössä. Erityisenä ryhmänä pohdittiin maahanmuuttajataustaisia oppijoita ja huoltajia, joilla saattaa olla puutteellinen kielitaito ja toisinaan myös lukutaito, ja joille koko suomalainen koulutusjärjestelmä tai viranomaisasioinnin periaatteet voivat olla vieraita. Esimerkiksi selkokielisyys, käyttäjälle loogiset valikkorakenteet, kuvakkeet, toimintojen vaiheiden näkyväksi tekeminen ja käyttäjän ohjaaminen asiointipolun varrella ovat ominaisuuksia, jotka edistävät palveluiden käytettävyyttä ja saavutettavuutta kaikkien käyttäjien näkökulmasta.

Onnistumisen edellytyksenä on lasten ja nuorten tarpeiden kuuleminen

Yksi lapsivaikutusten arvioinnin, ja myös DigiOnen kehitystyön lähtökohta, on lasten ja nuorten kuuleminen. DigiOnen onnistumisen kannalta on elintärkeää ymmärtää lasten ja nuorten tarpeita ja odotuksia sekä sitä, miten DigiOne vaikuttaa lasten, nuorten ja perheiden arkeen. Oppijoita ja huoltajia on jo otettu mukaan kodin ja koulun yhteistyön palvelun määrittelytyöhön. Osallistamista tullaan tekemään aktiivisesti läpi hankkeen testaus- ja pilotointivaiheissa mm. osallistavien työpajojen, haastattelujen ja kyselyiden muodossa. Loppukäyttäjiä kuullaan myös käyttöönottoa suunniteltaessa. DigiOne-pilottikoulut ovat tärkeässä roolissa, ja myös vanhempainyhdistyksiä hyödynnetään yhtenä osallistamisen foorumina.

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta voidaan tukea myös palvelualustan ja palveluiden avulla. Niinpä arvioinnissa pohdittiin myös sitä, millaisia tavoitteita palveluille asetetaan lasten oikeuksien näkökulmasta, ja miten hyvin palvelut tukevat oppijoiden yhdenvertaisuutta, yksilöllisten oppimispolkujen rakentamista, henkilökohtaista ja kohdennettua tukea sekä mahdollisuuksia omien vahvuuksien tunnistamiseen ja oman oppimisen reflektointiin. Oppijoiden lisäksi koko perheen aseman vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää. Arviointi kohdentuikin myös siihen, missä määrin palvelut edistävät osallisuuden periaatetta, kodin ja koulun sujuvaa yhteistyötä, kasvatuskumppanuuden kehittymistä, oppimisprosessin läpinäkyvyyttä sekä perheiden arjen sujuvuutta.

Lapsen oikeus yksityisyyteen korostuu digitaalisessa ympäristössä. Henkilötietojen käsittely perustuu lainsäädäntöön, johon kuuluu myös lapsen edun ensisijaisuuden periaate. Tietosuojaan liittyvää valmistelutyötä tehdään vaiheittain sekä palvelualustan että yksittäisten palveluiden kehitystyössä. Palvelun käyttöehtojen tulee olla selkeät ja niiden laatimisessa on huomioitava lasten ikä- ja kehitystaso. Käyttöönoton yhteydessä palvelukokonaisuus tulee käydä lasten kanssa läpi, jotta heillä on kyky hyödyntää palveluita täysimääräisesti ja heille muodostuu ymmärrys siitä, mitä varten palvelut on kehitetty ja mitä tietoja alustalle kertyy.

Tavoitteiden ja valintojen vaikutusten ymmärtäminen vahvistuu

Lapsivaikutusten arviointityö on ollut hankkeelle kokonaisuudessaan erittäin antoisa ja opettavainen kokemus. Asiantuntijoiden ymmärrys tekemisen ja valintojen vaikutuksista lapsiin ja nuoriin on vahvistunut huomattavasti. Prosessin aikana on pysähdytty tärkeiden teemojen äärelle sekä jäsennelty ja myös ennakoitu ajan kanssa erilaisten valintojen ja ratkaisujen vaikutuksia ja vaatimuksia palvelualustalle. Arviointi on tehnyt näkyväksi lapsiin ja nuoriin liittyvien ratkaisujen vaikutukset, hyödyt ja mahdolliset riskit. Työskentely on ollut hyödyllistä myös siinä mielessä, että arvioinnissa on kiinnitetty huomiota yksittäisiä tavoitteita laajempaan kokonaisuuteen. Tarkastelun keskiöön on nostettu lasten oppiminen, hyvinvointi, vapaa-aika sekä perheiden tilanne, taustat ja arjen sujuvuuden merkitys sen sijaan, että ilmiötä tarkasteltaisiin vain rajatusti yhdestä näkökulmasta.

Arviointi on auttanut ymmärtämään hankkeen tavoitteiden vaikutuksia laajasti sekä varmistamaan, että ratkaisut ovat asetettujen tavoitteiden kannalta oikeita ja johdonmukaisia. Esimerkiksi yhdenvertaisuuden toteutuminen on tärkeä tavoite, joka edellyttää hankkeessa konkreettisia toimenpiteitä eri vaiheissa ja eri tasoilla. Yhdenvertaisuutta tukevia elementtejä toteutetaan palvelualustan kehitystyössä ja yksittäisten palveluiden vaatimusmäärittelyssä, mutta yhtä lailla myös osallistamisen, viestinnän, johtamisen ja osaamisen kehittämisen avulla.

Huolella tehty arviointityö kantaa pitkälle, edistää koko digitaalisen palvelualustan laatua sekä helpottaa tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä hyvissä ajoin. Lapsivaikutusten arviointityö ei suinkaan pääty tähän, vaan vaikutuksia seurataan, tarvittavia toimenpiteitä toteutetaan ja arviointia päivitetään tarpeen mukaan kehitystyön edetessä.