Mutujohtamisesta datajohtamiseen

Maarit Nyqvist

Maarit Nyqvist

Hankeasiantuntija, Vantaan kaupunki

Kuvitusaiheessa ihmisen silhuetti ja erilaisia diagrammeja ja kaavioita

Tiedolla johtaminen on trendikäs sanapari. Aiheesta pidetään koulutuksia, seminaareja ja työpajoja. Mikä muuttuu, kun aletaan johtaa tiedolla?  

Eihän päätöksiä ole toki ennenkään tehty tyhjiössä. Kokemus, intuitio tai asiantuntijoilta kerätty tieto voi ohjata päätöksentekoa. Mutta jos ajatellaan tiedolla johtamista dataperusteisena, se vaatii tuekseen tunnuslukuja ja oikeanlaisia mittareita. Oikein kerätty tieto ei katoa tekijöidensä mukana, kuten hiljaisella tiedolla on tapana tehdä. Dataperusteinen päätöksenteko edistää tasavertaisuutta ja tekee näkyväksi päätösten taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tiedolla johtaminen on myös arvovalinta, valitaanko talousdataa vai henkilöstödataa päättämään henkilökunnan mitoituksesta? Tiedolla johtaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmisen intuitiota ja kokemusta ei enää tarvittaisi – päinvastoin, nämä elementit voivat täydentää datalähtöistä päätöksentekoa. 

Asiantuntijat tiedolla johtamisen moottoreina 

Tiedolla johtamisesta puhuttaessa ajaudutaan usein puhumaan ohjelmistoista tai yksittäisistä tilastoista. Olennaista ei kuitenkaan ole, että johtaja tuijottelee erilaisia käppyröitä. Eräs tiedolla johtamisen asiantuntija vertasikin tätä autolla ajamiseen. Auttaako kuskia käynnissä olevan moottorin tuijottelu vai tarvitaanko taitoa osata käynnistää auto, ohjata sitä ja päästä sillä paikasta toiseen? Tiedolla johtamisen kokonaisuus tarvitsee useita asiantuntijoita. Asiantuntijoita tarvitaan tunnistamaan oikeanlaiset mittarit, etsimään ja muokkaamaan dataa, visualisoimaan sitä ja lopuksi analysoimaan tuloksia. Osa tunnistaa oikeanlaiset mittarit, osa sopivan datan mittarien rakentamiseksi, osa osaa rakentaa ja muokata dataa, osa visualisoida sitä ja osa lopuksi analysoida.  

DigiOne-hanke vastaa yhteisiin tietotarpeisiin 

DigiOne-kunnissa ollaan tiedolla johtamisen suhteen vaihtelevissa tilanteissa. Toisissa kunnissa on työtä tehty jo paljon, osassa vähemmän. DigiOne nähdään kuitenkin mahdollisuutena tehdä yhteisiä toimenpiteitä myös tiedolla johtamisessa. Hankkeessa on oma tiedolla johtamisen työryhmä sekä pienempi ”nyrkkiryhmä”, joka on koonnut kasvatuksen ja opetuksen erilaisia tietotarpeita yhteen. Tietotarpeita on ollut määrittelemässä iso joukko asiantuntijoita; koulusihteereitä, koulukuljetuksen asiantuntijoita ja hallinnon asiantuntijoita.  

Hankkeen ohjausryhmä päätti kesällä, että hanke tarjoaa DigiOne-kunnille tietonäkymäpohjat tehtyjen määrittelyjen pohjalta. Näkymät kootaan ja visualisoidaan Microsoftin Power BI -työkalulla, ja niitä tehdään kolme kappaletta. Näkymät kattavat toista sataa riviä tietotarpeita ja halutessaan kunnat voivat rikastaa tietoja oman kuntansa datalla, kuten taloustiedoilla.  

Hankkeessa tuotetut näkymät ovat ensiaskel kohti vertailtavaa datapohjaa. Alkuun ne kertovat tarinaa siitä, miten asiat ovat menneet. Ekosysteemin laajentuessa ja rajapintojen rakentuessa mahdollisuuksia datan keräämisen kertyy yhä enemmän. Tulevaisuudessa voimme päästä tilanteeseen, jossa data ennakoi tulevia toimenpiteitä ja antaa signaaleja muutoksesta. Silloin voidaan siirtyä aidosti johtamaan tiedolla.  

 

Kirjoittajasta

Maarit Nyqvist on tuorein tulokas DigiOne-tiimissä. Hän toimii hankeasiantuntijana vastuullaan ekosysteemin koordinointi ja tiedolla johtamisen, tilastoinnin ja raportoinnin edistäminen. Maarit on koulutukseltaan filosofian maisteri (kognitiotiede), sosionomi ja ammatillinen opettaja. Uudet teknologiat saa hänet syttymään, mutta näkökulmana on aina ihminen teknologian käyttäjänä.

Blogikirjoitukset

Ajankohtaista