Antti Karetie
Pilottikoulun rehtori, Rekolan koulu, Vantaa
Miksi DigiOne? Tein äskettäin hallinnollisen päätöksen sähköisessä järjestelmässä. Tieto on nyt järjestelmässä hyvässä tallessa. Järjestelmään kirjattu tieto ei kuitenkaan välity mihinkään, ennen kuin siirrän sen käsin toiseen sähköiseen järjestelmään, jonka tehtävänä on välittää tieto eteenpäin, jotta vastaanottaja voi tehdä merkintänsä omaan sähköiseen järjestelmäänsä. Tämä esimerkki kuvaa hyvin koulujen hallinnon arkipäivää kömpelöiden digipalveluiden maailmassa.
Nykyiset hallinnolliset palvelut ovat vanhentuneita, virhealttiita ja hajanaisia, eivätkä opetuksen työkalutkaan ole kaikilta osin opettajia parhaalla mahdollisella tavoin palvelevia. Opetussuunnitelman, opetusmateriaalien, oppilaan tavoitteiden ja arvioinnin liittäminen yhteen selkeäksi kokonaisuudeksi ei ole tähän mennessä onnistunut. Nyt tähän ollaan saamassa DigiOnen myötä toimivammat työkalut, joka selkeyttää kokonaisuutta. Mitä useampi erillinen palvelu ja mitä enemmän tietoa siirretään ihmisen toimesta, sitä suurempi riski inhimillisille virheille.
Rekolan koulu mukana pilottikouluna
Aloitus selittänee, miksi koulumme on halunnut mukaan DigiOnen pilottikouluksi, vaikka ilmoittautumisvaiheessa vuonna 2019 hyppäsimme varsin tuntemattomaan. DigiOne-hanke on valtava, mutta välttämätön ja sen kehittämisessä mukana oleminen on kiinnostavaa. Kehitystyö lähti liikkeelle nykyisten prosessien määrittelyillä, jossa osallistettiin laajasti hallintoa ja opetushenkilöstöä Vantaan kaupungin tasolla.
Matkan varrella mukaan on tullut useita suuria kaupunkeja, ja työ on monimutkaistunut erilaisten prosessien kuvaamisen ja yhteensovittamisen viidakossa. Kehitystyön jatkuvuus ja asioiden selkeänä pitäminen on vaatinut jatkuvia kokouksia kunkin kokonaisuuden ympärillä, välillä näennäisesti hyvinkin pienten, mutta toimivuuden kannalta merkittävien asioiden ympärillä. Substanssiosaajien osallistaminen on ollut kehitystyön keskiössä koko prosessin ajan ja sen avulla on saavutettu ja saavutetaan riittävä varmuus siitä, että palapeliä rakennetaan käyttäjien tarpeiden pohjalta ja heitä palvelevaksi. Erittäin mielenkiintoista on ollut seurata myös sitä kehityskaarta, jossa haluttu palvelu ja sen syy-seuraussuhteet on sanallistettu koodareille. Tämän perusteella he osaavat huikeina ammattilaisina koota suurta palapeliä kohti valtavaa ja monimutkaista kokonaisuutta.
Rehtorina olen päässyt kommentoimaan ja testaamaan omaan osaamisalaani liittyvää kehitystyötä. Samaan aikaan koulumme on valmistautunut siihen hetkeen, kun pääsemme pilotoimaan palveluiden ensimmäisiä versioita. Erityisesti opetuksen suunnittelun kokonaisuus kiinnostaa opettajia ja on tietysti juuri heidän osaamisensa ydintä. Digitiimimme on valmiina, kun vain käsky käy. Rehtorin kannalta esimerkiksi lukujärjestystyön helpottaminen tekoälyllä on tietysti merkittävä edistys askel. Ylipäätään hallinnon näkökulmasta katsoen, tulevat useat asiat helpottumaan ja turhia tai päällekkäisiä työvaiheita katoaa.
Pilotoinnin johtaminen
Johtamisen näkökulmasta, pilottikoulun rehtorin tehtävänä on huolehtia, että palveluiden pilotoinnille ja kommentoinnille on riittävästi aikaresurssia. Varsinaista motivointia ei juuri tarvita, vaan luvassa olevat parannukset nykytilaan toimivat motivaattorina. Ajatus siitä, että opettajalla olisi mahdollisuus yhdistää opetussuunnitelma, oppimateriaalit, oppilaan tarpeet ja arviointi yhdeksi kokonaisuudeksi kiinnostaa. Innostusta herättää myös kodin ja koulun yhteistyön välineiden tuominen vihdoin 2000-luvulle.
Pilotoinnin käynnistyessä rehtorin täytyy piirtää kuvaa siitä, että kaikki ei ole kerralla valmista ja palvelun kehitystyö vaatii aikaa. Pilotoijilta tarvitaan riittävän selkeää palautetta kehitettävästä materiaalista ja samalla ymmärrystä, ettei raakiletta lähdetä ajattelemaan valmiina ja kehitysvaiheisiin turhauduta. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan, mutta tuleva kokonaisuus näyttää hyvältä.
Pilottikouluna pyrimme tekemään parhaamme, että saisimme käyttöömme digitaaliset palvelut, jotka ansaitsemme ja joiden kanssa toimiminen on helppoa ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Liian kauan olemme olleet huonojen ja toimimattomien järjestelmien vankina.
Kirjoittajasta
Antti Karetie on pilottikouluna toimivan Vantaalaisen Rekolan koulun rehtori. Luokanopettajan taustan omaava Karetie on toiminut erilaisissa tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvissä kehittämistehtävissä ja kouluttajana opettajan työnsä ohessa. Toimivat ja käyttäjää oikeasti palvelevat digipalvelut ovat hänellä sydämen asiana – tavoitteena on päästä siihen pisteeseen, että digitaaliset palvelut toimivat kuin ajatus.